Hyihyihyi kuvotan itseäni. Painoa on ihan takuulla jo jotain 57 tai ylikin ja mine löllynlotisenläskiinnyn entisestään joka saamarin sekunti. Kuvotan, ällötän, oksetan itseäni enkä kuitenkaan tee asialle mitään.. 45 kg olisi unelma. Olin jo aika lähellä kunnes - yllätyyys- aloin syömään. Ajattelin ettei sillä ole väliä. Ei sillä olekaan, voin yhtä hyvin kuolla läskinä. Mahani oikeasti näyttää siltä kuin olisin raskaana ja hyi helvetti. En ole ikinä pitänyt mahaani pahimpana ongelmakohtana ruhossani, mutta nyt.. Spontaani yökkäysrefleksi sitä katsoessa. En kestä tuntea, ettei mitkään vaatteet enää mene ylle, että peilikuva leviää ja leviää enkä tunne itseäni  yhtään kotoisaksi tässä painossa.. Pakko olisi ainakin päästä siihen 50 kg että voisin sietää itseäni edes jotenkin. Nyt en vain kestä, haluaisin leikata läskit irti raastaa juustohöylällä viilalla millä tahansa!

En vain kestä itseäni, ainakaan tällaisena.